ENSIMMÄINEN TÄYSI TYÖVIIKKO

Viikko pulkassa. Teimme 6 päiväisen viikon ensi viikonlopun reissua varten, josta myöhemmin lisää.

Aloitimme siis miesten osastolta, ja välillä oltuamme lastenosastolla 2 päivää palasimme miestenosastolle.
Kuten sanottu, miestenosastolla tahti on kaikkein rauhallisin, kun taas lastenoasastolla pääsi jo tekemään paljon enemmän. Lasten aamu alkaa syöttämisellä, ja hiusten öljyämisellä, sekä täiden tarkistamisella/poistamisella kammalla. Myös perus elintoimintojen tarkkailu kuuluu päivätoimiin. Nyt talossa oli myös intialaisia sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka mittailivat mm. lapsilta lämmön. Opiskelijat auttoivat myös tulkkaamaan lasten sekä henkilökunnan kanssa keskustellessa. Heiltä sai paljon tietoa myös kulttuurista, ja tavoista. Suuri osa henkilökunnasta ei juurikaan puhu Englantia.

Opettajamme Päivin vielä ollessa täällä kävimme ulkoilemassa joidenkin lasten kanssa, ja veimme heidät leikkikentälle. Lasten ilme kirkastui jo kun he saivat tietää minne olemme menossa! Kun on vähän työkaluja, huomaa kuinka pienestä lapsi saa mielihyvää. Henkilökunnasta huomaa että he ovat tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla. Oli mukava nähdä kun jotkut hoitajistakin innostuivat kun lapset olivat iloisia, ja leikkivät kanssamme. Hekin tanssivat lasten kanssa ja yksi hoitaja jopa alkoi heittää kärrynpyöriä! Toivottavasti he saivat sysäyksen leikkiä enemmän lasten kanssa. Toki meidän on helppo tulla vähäksi aikaa ja olla reippaita, kun he tekevät työtä jatkuvasti todella haastavissa oloissa.
Meistä otetaan paljon kuvia. Joskus se on osastolla häiritsevää, mutta lasten tai potilaiden päivään sekin tuo piristystä kunhan pysyy maltillisena. Kaikki tykkäävät katsoa kuvia Suomesta ja perheistämme, joten niitä kannattaa vaarata jos aikoo Pingalwaraan. Lapsista suurimmalla osalla on joko liikunta, tai kehitysvamma. Fysioterapeutti käy säännöllisesti hoitamassa lasten raajoja. Venyttelyt ja taivutukset tehdään ilman lämmittelyä ja rutiinilla. Lapset näyttävät kyllä tottuneen, ja tietävät mitä tapahtuu. Joillakin lapsilla on jäykät nivelet, ja ilmeisen kipeät.
Kuten sanottu, millään osastolla meiltä ei odoteta mitään, ja jos ei itse tee mitään saa istua koko päivän toimettomana. Lastenoasastosta jäi hyvä mieli siinä mielessä että lapset ovat iloisia ja sopeutuvat ihmeellisesti vaativiinkin oloihin. Olot ja lasten kohtelu kuitenkin jäivät mieleen, vaikka yrittää ajatella kaiken johtuvan kulttuuriemme eroista.

Tänään palasimme siis miestenosastolle.

Osasto, ja henkilökunta olivat jo ennestään tuttuja, joten tiesimme mitä päivä pitää sisällään. Kuten muillakin asastoilla päivittäin pestään paljon pyykkiä, ja se vie paljon aikaa käsin. Ensin katolla sijaitseva 200 litran vesivaraaja lämmitetään puilla, ja pyykit pestään paljussa ja ripustetaan naruille katolle kuivumaan. Katolla on kuuma, ja kun tuulee pyykki kuivuu nopeasti. Usein potilaat tekevät osan työstä. Potilaille kohokohta päivässä on teehetki, aivan kuin Suomessa kahvihetki. Tee keitetään niin että myös maito kuumennetaan lopuksi, ja ainakin itse pidän siitä paljon! Tosin se on myös todella makeaa!

Lakanat kuivumassa katolla

Jos kohtelu oli välillä lasten puolella arvelluttavaa, sitä se on myös täällä. Potilaisiin ei oteta kontaktia juuri muuten kuin toimenpiteissä tai ruokailuissa. Tänään oli aamulla vielä pesut menossa kun tulimme. Potilailla ei ole suihkutiloja vaan iso wc ja letku. Onneksi ilma on lämmin, ja potilaat eivät vaikuta olevan kylmissään. Ruokailu tapahtuu lattialla istuen, ja potilailla on matto jonka päällä he pitävät astioitaan. Vain harva potilas puhuu Englantia, joten kommunikointi on haastavaa kun lisäksi on kehitysvamma, tai puheentuottamisen kanssa vaikeuksia. Oman haasteensa tuo myös erilainen ulkonäkömme. Kun istuutuu penkille potilaan viereen, usein seuraan liittyy paljon muitakin, ja kaikilla on asiaa. Punjabiksi...

Kiipeämisen estävää lasia muurin päällä katolla.

Vierailimme myös matkatoimiston Rva. Balquishin perheen luona heidän luomu-tilallaan. Tila oli paljon suurempi kuin ajattelin, koska hän itse väheksyi sitä ja mietti haluaisimmeko nähdä sen. Tilalla kasvatetaan todella monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä, kuten: Munakoisoa, sinappia, korianteria, kaalia, riisiä, perunaa, sitrushedelmiä, sekä viljaa. Tilalle valmistuu muutaman kuukauden päästä uusi talo, jossa perhe tulee asumaan, ja asuu jo nyt vaikka rakentaminen on vielä kesken.

Maaseutu on mukavaa vaihtelua kaupungin meluun.

Munakoisopensas

Yläkerta on vielä kesken.